Verensokeritaso

/Verensokeritaso
Verensokeritaso2017-01-26T18:18:41+00:00

Kun ikää tulee lisää, myös vaara sairastua kakkostyypin diabetekseen (ei perinnöllinen) kasvaa.

Terveellinen ravinto, painonpudotus ja riittävä liikunta ovat keskeisiä insuliinin sietokykyä parantavia tekijöitä. Parempi insuliinin sietokyky tarkoittaa, että keho kykenee paremmin hajottamaan ja hyödyntämään veressä olevan sokerin.

Suurimmat diabeteksen riskitekijät ovat

Aminohapoilla l-karnitiinilla ja l-arginiinilla on useissa tutkimuksissa osoitettu olevan positiivinen vaikutus insuliiniherkkyyteen ja glukoosin sietokykyyn. Ne voivat auttaa tukemaan kehon omaa, luonnollista verensokeritason säätelyä.

Jos verensokeritaso on kohonnut, keho on useammin oksidatiivisen stressin tilassa. Oksidatiivinen stressi vahingoittaa soluja ja aiheuttaa oheissairauksia kuten silmän verkkokalvosairautta (retinopatia), sydän- ja verisuonisairauksia, erektiohäiriöitä ja hermoston häiriöitä. Siksi solusuojaksi suositellaan muun muassa C- ja E-vitamiinia ja glutationia.

Kehon omaan insuliinintuotantoon ja insuliinin hyödyntämiseen tarvitaan hivenaineita kromia, sinkkiä ja magnesiumia. Lue alta lisää, miten nämä hivenaineet vaikuttavat verensokeritasoon.

Diabeteksen seuraukset ja heittelehtivä verensokeritaso

DiabeteksenTunnistamattomasta ja hoitamattomasta tai väärin hoidetusta diabeteksesta johtuva kohonnut verensokeritaso voi aiheuttaa vakavia vaurioita verisuoniin ja siten verenkiertohäiriöitä. Verenkiertohäiriöt näkyvät ensimmäisenä kaikkein ohuimmissa verisuonissa.

Tyypillisiä oheissaurauksia ovat:

  • silmäsairaudet (diabeettinen retinopatia), etenkin ykköstyypin diabeteksessa;
  • korkea verenpaine;
  • erektiohäiriöt;
  • suurempi sydän- ja verisuonitautien riski (diabeetikoiden riski saada sydän- ja/tai aivoinfarkti on kolmi–kuusikertainen normaaliväestöön verrattuna);
  • neuropatiat, eli hermostolliset häiriöt, joihin voi liittyä myös motorisia häiriöitä;
  • diabeettinen jalka (pelkästään Saksassa uusia diabetestapauksia todetaan vuosittain 36 000, ja jalka-amputaatioita tehdään vuosittain 28 000).

1

Kolmen pylvään strategia diabeteksen hoidossa

Terveellinen ruokavalio, riittävä liikunta ja nikotiinin ja alkoholin välttäminen voivat monenkertaisesti vähentää riskiä sairastua diabetekseen. Koholla olevaa verensokeritasoa ja heikentynyttä insuliiniherkkyyttä voidaan parantaa kohdennetuilla toimenpiteillä. Siten voidaan estää pitkäaikaisen insuliinihoidon tarve tai ainakin huomattavasti vähentää sitä.

Liian korkeiden verensokeriarvojen aiheuttamien vaurioiden vähentämiseksi ravitsemustieteilijät kehottavat tukemaan aineenvaihduntaa seuraavalla kolmen pylvään strategialla:

  1. Painonpudotus ja liikunta: Paljon liikkuva vahvistaa sydäntä, verenkiertoelimistöä, verisuonia ja niveliä. Hieman kohonnut verensokeritaso saadaan usein hallintaan oikeanlaisella ruokavaliolla, painonpudotuksella ja liikunnalla.
  2. Insuliiniresistenssiä ja verisuonten elastisuutta voidaan edistää paljon aminohappoja ja vitamiineja sisältävällä ruokavaliolla, ja
  3. antioksidanteilla voidaan suojata soluja aggressiiviselta hyperglykemialta.

Seuraavat aminohapot, vitamiinit ja hivenaineet ovat siksi tärkeitä kehon omaan verensokeritason säätelyyn.

Aminohapot ja verensokeritason säätely

L-arginiini

L-arginiini parantaa verenkiertoa


Verenkierto ja arginiini
L-arginiini
on verisuonten terveyden kannalta tärkeä aminohappo (verenpaine, erityisesti verenkierto ohuissa verisuonissa). Aminohaposta muodostuu typpioksidimolekyyli, joka ohjaa verisuonten laajentumista. L-arginiinin kyky parantaa verenkiertoa ja verenpainetta on osoitettu monissa tutkimuksissa. Vauriot verisuonten seinämissä näkyvät ensimmäisinä ohuissa verisuonissa, esim. verkkokalvon ja peniksen verisuonissa.

Tutkimuksissa homokysteiinitason alentamiseen käytettiin osaksi B9- (foolihappo), B6- ja B12-vitamiinien yhdistelmää sekä männynkuoriuutetta arginiinin tehon parantamiseen. L-arginiini voi olla hyödyllinen verenkiertohäiriöistä kärsiville henkilöille, myös diabeetikoille.

L-arginiini parantaa insuliiniherkkyyttä

Jo vuonna 2001 toteutetussa tutkimuksessa osoitettiin, että l-arginiinilla voidaan parantaa insuliiniherkkyyttä.2 Nämä tulokset on vahvistettu kahdessa vuonna 2013 toteutetussa tutkimuksessa.3

L-karnitiini

L-karnitiini voi merkittävästi parantaa glukoosiaineenvaihduntaa. Se parantaa huomattavasti veressä olevan sokerin hyödyntämistä ja parantaa insuliiniresistenssiä.4

Vuonna 2011 toteutetussa yhdysvaltalaistutkimuksessa miehille annettiin aterioiden yhteydessä 3 000 mg l-karnitiinia. Tuloksia verrattiin kontrolliryhmään. L-karnitiinia saaneilla miehillä 75 grammaa glukoosia nosti veren sokeritasoa huomattavasti kontrolliryhmää vähemmän, mikä viittaa l-karnitiinin kykyyn parantaa insuliiniherkkyyttä.5

Muita suositeltavia mikroravinteita

C-vitamiini


Diabeteksen seuraukset
Kohonnut verensokeritaso altistaa diabeetikot suuremmalle oksidatiiviselle stressille, joka on vahingollista soluille. Oksidatiivinen stressi vahingoittaa hermoja ja verisuonia. Siksi keho tarvitsee enemmän etenkin C- ja E-vitamiinia ja glutationia. Tämän vuoksi diabeetikoilla esiintyy keskivertoa useammin C-vitamiinin puutosta. Väestöstä 30 prosenttia saa ravinnosta liian vähän C-vitamiinia (alle 80 mg päivittäin). Diabeetikkojen C-vitamiinitaso on 30 prosenttia keskimääräistä alhaisempi.

C-vitamiini suojaa verisuonten seinämiä (endoteeli). Amerikkalaisessa tutkimuksessa C-vitamiinin todettiin merkittävästi parantavan insuliiniresistenssiä.6

Siksi yleisesti suositellaan vähintään 240 mg C-vitamiinia päivittäin.

Sinkki

Diabeetikkojen elimistöstä poistuu kahdesta kolmeen kertaan enemmän sinkkiä kuin normaalin sokeriaineenvaihdunnan omaavilla henkilöillä. Tietyt lääkkeet lisäävät sinkinpuutetta entisestään. Tämä heikentää glukoosin sietokykyä, lisää alttiutta infektioille ja hidastaa haavojen parantumista. Siksi diabeetikoille suositellaan 15–25 mg sinkkilisää päivittäin.7

Myös Euroopan elintarvikeviranomainen on vahvistanut sinkin edistävän sokerin ja rasvojen tervettä aineenvaihduntaa.

Magnesium

Diabeetikoilla on usein tavallista matalampi magnesiumtaso. Magnesiumin puute heikentää verensokerin säätelyä ja insuliinin sietokykyä ja lisää retinopatian todennäköisyyttä.

Kromi

Hivenaine kromi vaikuttaa olennaisesti glukoosin sietokykyyn. Se osallistuu verensokeritason säätelyn ja insuliiniaineenvaihdunnan eri vaiheisiin. Lisäämällä ravintoon kromia voidaan parantaa glukoosin sietokykyä ja laskea glukoositasoa diabeetikoilla.8 Myös Euroopan elintarvikeviranomainen on vahvistanut tämän.9

Tämän lisäksi kromi lisää insuliinireseptorien muodostusta ja parantaa insuliiniherkkyyttä.

Luteiini ja kseaksantiini

Luteiini ja kseaksantiini ovat karotinoideja, jotka muodostavat A-vitamiinin esiasteen. Niitä esiintyy erityisen paljon verkkokalvon näkösoluissa. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että luteiini ja kseaksantiini suojaavat näkösoluja oksidatiiviselta stressiltä. Siksi ne ovat suositeltavia paitsi silmänpohjan ikärappeuman, myös diabeettisen retinopatian ehkäisemiseen.

Omega-3-rasvahapot DHA ja EPA

Omega-3-rasvahappoja DHA (dokosaheksaeenihappo) ja EPA (eikosapentaeenihappo,) esiintyy lähes yksinomaan kalaöljyssä. Keho ei voi valmistaa niitä itse. Ne ovat hermojen välttämättömiä rakennusosia, kolesterolin luonnollinen vastustaja ja suojaavat verisuonten seinämiä. Lisäksi riittävä omega-3-rasvahappojen DHA ja EPA saanti voi vähentää tromboosien muodostumisen riskiä.

Lue lisää täältä!

Mitkä tuotteet laskevat verensokeria?

Verensokeritasoon voidaan vaikuttaa oikealla ruokavaliolla. Nämä tuotteet ovat tunnettuja ja suositeltuja kaikkialla Euroopassa.
Lue lisää täältä!

Kirjallisuuslähteet:

  1. Gröber, U.; “Orthomolekulare Medizin”; 3. Aufl., 2008, S. 241
  2. Piatti, P.M., Monti, L.D., et al., “Long-term oral L-arginine administration improves peripheral and hepatic insulin sensitivity in type 2 diabetic patients”; Diabetes Care, 2001; Volume 24, issue 5, Seite 875-880
  3. Hoang, H. H., et al.; “L-arginine, tetrahydrobiopterin, nitric oxide and diabetes”; Current Opinion in Clinical Nutrition & Metabolic Care; 2013; Vol. 16, issue 1, Seite 76-82; ebenso Rajapakse, N. W., et al.; “Insulin-Mediated Activation of the L-Arginine Nitric Oxide Pathway in Man, and Its Impairment in Diabetes”, 2013; PloS one, Volume 8, issue 5
  4. Giancaterini, A.; et al; “Acetyl-L-Carnitine infusion increases glucose disposal in type 2 diabetic patients”; Metabolism; 49 (6), 704-708, 2000
  5. Galloway, S.D.R., et al.; “Effects of oral L-Carnitine supplementation on insulin sensitivity indices in response to glucose feeding in lean and overweight / obese males”; Amino Acids (2011), Vol. 41-2, pp 507-515
  6. Paolissimo, G., et al.; “Metabolic benefits deriving from Vitamin C supplementation in aged non-insulin dependent diabetics”; J Am Coll Nutr, 14 (4), S. 387-392, 1995
  7. Gröber, U.; “Orthomolekulare Medizin”; 3. Aufl., 2008, S. 245
  8. Anderson, R.A.; et al “Chromium in the prevention and contro of diabetes”; Diabetes Metab, 26 (1), 22-27, 2000
  9. http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/2203.pdf
Share and help your friends!Share on Facebook
Facebook
Share on Google+
Google+
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email
Share on Tumblr
Tumblr