L-arginiini on semi-välttämätön proteiineihin sitoutuva aminohappo ja sen vaikutuksia on hyvin tutkittu. Arginiinille ominaista on sen kaikista aminohapoista suurin typpipitoisuus. Typpi erottaa aminohapot hiilihydraateista ja rasvoista, sillä ne eivät sisällä lainkaan typpeä.

Arginiini on olennainen aminohappo verisuonten säätelyn, immuunijärjestelmän toiminnan, kehon insuliinintuotannon ja siittiöiden muodostumisen kannalta. Kasvuiässä ja sairauksien aikana on erittäin tärkeää huolehtia L-arginiinin saannista. L-arginiinia määrätään siksi nykyään yhä useammin välttämättömänä aminohappona.

Keho voi muuttaa L-arginiinia nopeasti ornitiiniksi. Siksi ornitiini voi periaatteessa korvata L-arginiinin. Arginiinin korvaamisesta ornitiinilla ei ole kuitenkaan toteen näytettyä etua. Ornitiinia ei myöskään ole tutkittu läheskään yhtä hyvin kuin arginiinia.

  • Keho muodostaa arginiinista typpioksidia (NO), joka säätelee verenpainetta ja verenkiertoa. Siksi se on hyödyksi korkeasta verenpaineesta ja potessiongelmista kärsiville.
  • Arginiini on tärkeä immuunijärjestelmälle.
  • L-arginiinista muodostuu spermiiniä ja spermidiiniä, minkä vuoksi se on tärkeä aminohappo siittiöiden kehittymisen kannalta.
  • Tärkeä aminohappo ureakierrossa: poistaa kehosta myrkkyjä.
  • L-arginiini on tärkeä kehon oman valkuaisen ja kollageenin muodostamiselle.
  • osa kehon omaa hormonisynteesiä (mm. insuliini, noradrenaliini).

Suositeltu annos on tavallisesti 3 000–8 000 mg. Lyhytkestoisesti urheilijat ottavat myös suurempia, jopa 30 000 mg:n annoksia.

Arginiinia voidaan määrätä myös verenkierron edistämiseen esim. arterioskleroosipotilaille, verenpaineen alentamiseen tai miehen erektiokyvyn parantamiseen yhdessä kasviperäisten aineiden, esim. orapihlaja, viinirypälensiemenuute, ginkgo tai vihreä tee, kanssa. Niille on yhteistä niiden sisältämä prosyanidini, joka vahvistaa sydäntä ja parantaa verenkiertoa. Myös B-vitamiinilisien (B6, foolihappo, B12) ottaminen on suositeltavaa, sillä ne auttavat hajottamaan verisuonia vahingoittavaa homokysteiiniä.

Kemiallinen kaava: C6H14N4O2 (tai L-arginiinisuola: C6H14N4O2·HCl)

Lyhenne: Arg tai R

Ominaisuudet: valkoinen, kristallimainen jauhe. Emäksinen. Liukenee hyvin veteen, mutta on maultaan hyvin karvas.

Alkuperä: Kustannussyistä teollinen arginiini saadaan tavallisesti kasviperäisistä raaka-aineista fermentoimalla (”käyminen”). Ravintolisänä saatava L-arginiini on siksi oikeastaan aina kasviperäinen.

Biosynteesi: L-arginiini muutetaan ureasyklissä L-ornitiiniksi, L-aspartaatiksi ja karbamoyylifosfaatiksi.

Sivuvaikutuksia ei ole odotettavissa silloinkaan, kun päiväannos on 30 grammaa. Tosin vatsan on ensin totuttava tähän L-arginiinimäärään. Siksi L-arginiinin ottaminen tulisi aloittaa pienistä annoksista ja kasvattaa annosta vähitellen.

Jos henkilöllä on aktiivinen herpesvirus, L-arginiinin käyttö voi pahentaa oireita. Tällöin L-arginiinia pitäisi ottaa yhdessä lysiinin kanssa.

Verenpainetta laskevien tai typpioksidiaineenvaihduntaan vaikuttavien lääkkeiden (esim. PDE-5-estäjät eli potenssilääkkeet kuten Viagra®, Levitra® tai Cialis®) vaikutusta voidaan huomattavasti parantaa L-arginiinilla.

Saksanpähkinät, pinjansiemenet ja kurpitsansiemenet sisältävät n. 15 prosenttia L-arginiinia. Kanan, sianlihan tai kalan proteiinista saatavan arginiinin osuus on 3–7 prosenttia. Herneproteiini sisältää huomattavasti enemmän L-arginiinia kuin maitoproteiini.

Päivittäinen arginiinin tarve

Sekaravintoa syövät saavat päivittäin n. 1 000–5 000 mg arginiinia sidotussa muodossa. Ureasyklissä keho voi lisäksi valmistaa pieniä määriä itse. Tämä määrä ei riitä intensiivisesti urheileville, sairastaville (mm. arterioskleroosi, erektiohäiriöt, verenpaine) tai loukkaantumisista kärsiville.

Iän myötä L-arginiinin tarve kasvaa: L-arginiinin fysiologisen vastapelurin ADMA (asymmetrinen dimetyyliarginiini) taso nousee noin nelinkertaisesti.

1 ADMA neutraloi siten L-arginiinin ominaisuuksia. Siksi monet ravintotieteilijät suosittelevat päivittäistä 3 000-5 000 mg:n arginiinilisää.2

L-arginiini ruoka-aineissa

L-arginiinin osuus monissa proteiineissa on 3–5 prosenttia. Pähkinät ja siemenet sisältävät erityisen paljon L-arginiinia. Saksanpähkinöiden, kurpitsansiementen ja pinjansiementen proteiineissa arginiinia on 10–15 prosenttia.

Maitoproteiineissa L-arginiinia on suhteellisen vähän. Siksi puhtaan arginiinin ottaminen voi parantaa maitoproteiinin biologista arvoa (heraproteiini, kaseiini). Puhtaan arginiinin osuuden tulisi olla n. 4–5 grammaa 100 grammaa heraproteiinia tai kaseiinia kohti.

L-arginiinin vaikutukset ja aineenvaihdunta

Arterioskleroosi, verenpaine

arginiini ja verenpaine
Arginiinin vaikutuksista verisuonistolle ja verenpaineelle on tehty monia tutkimuksia. Koska L-arginiini on ainoa verisuonten laajenemista ohjaavan typpioksidimolekyylin lähde, se voi huomattavasti parantaa verisuonten elastisuutta ja siten auttaa verenpaineen luonnollisessa säätelyssä.

Tämä vaikutus vahvistettiin hyvin merkittävässä meta-analyysissä vuodelta 2009 (eli useamman aihetta käsittelevän tutkimuksen järjestelmällisessä koostetutkimuksessa): L-arginiini parantaa ohuiden verisuonten verenkiertoa.3

Nämä tulokset vahvistettiin toisessa, vuonna 2011 julkaistussa meta-analyysissä: L-arginiini voi merkittävästi auttaa verenpaineen alentamisessa.4

Kattavassa saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että 2 700 mg arginiinia yhdessä foolihapon (B9-vitamiini), B6-vitamiinin ja B12-vitamiinin kanssa paransivat verenkiertoa ja auttoivat säätelemään verenpainetta. Nämä kolme B-vitamiinia edistävät verisuonia vahingoittavan homokysteiinin hajoamista.

L-arginiini edistää myös veren virtausta ja ehkäisee verihiutaleiden kasaantumista. Tämä vaikutus todettiin 7–8 gramman päivittäisannoksilla.5

Lue täältä lisää!

Miten voin suojata verisuoniani kalkkeutumiselta?

Verisuonten kalkkeutumiseen voidaan vaikuttaa ruokavaliolla. Kohonneen kolesterolitason ohella myös kohonnut homokysteiinitaso kuuluu verisuonisairauksien riskitekijöihin.

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että aminohapoilla, vitamiineilla ja hivenaineilla voidaan merkittävästi vaikuttaa verisuonten terveyteen.

Lue täältä lisää!

Erektiohäiriöt


Potenssin parantaminen arginiinilla
Miesten potenssiongelmat
johtuvat usein verenkiertohäiriöistä. Verisuonten elastisuus vähenee iän myötä, sillä ohjaavia molekyylejä ei enää päädy riittävästi solujen seinämiin. Typpioksidin valmistusprosessia voidaan parantaa L-arginiinilla.

Pelkällä L-arginiinilla (useimmiten L-arginiinisuolana, osittain L-arginiiniarpartaattina tai emäksisenä L-arginiinina; vaikutuksen kannalta arginiinityypillä ei ole merkitystä) ei saatu yksiselitteisiä tuloksia. Yleisesti ottaen se vaikutti hieman parantavan erektiokykyä. Kun arginiinia otettiin 5 000 mg, sillä saatiin parempia tuloksia kuin maksimissaan 3 000 mg:n annoksilla.6

Parempi teho saadaan monien tutkimusten mukaan L-arginiinin ja männynkuoriuutteen yhdistelmällä. Ranskalaisen merimännyn uute sisältää paljon proantosyanidia ja katekiinia, jotka voivat ratkaisevasti parantaa verisuonten laajenemista.

L-arginiinin ja männynkuoriuutteen yhdistelmähoidolla erektiokyky parani yli 90 prosentilla osallistujista, kun taas pelkällä arginiinilla sama vaikutus voitiin todeta vain alle puolella tutkimukseen osallistuneista.

Lue täältä lisää!

Millä keinoilla potenssia voi parantaa?

L-arginiini voi parantaa ohuiden verisuonten verenkiertoa. Minkä kanssa L-arginiinia pitäisi ottaa, ja millä yhdistelmillä on tutkimusten mukaan saatu parhaita tuloksia.
Lue täältä lisää!

Siittiöiden muodostuminen

spermiogrammin parantaminen arginiinin avulla
Siittiöiden (spermiini, spermid