Kolesterolitaso

/Kolesterolitaso
Kolesterolitaso2018-08-08T13:34:06+00:00

Kolesteroli on nk. steroli, jonka tehtävänä on kuljettaa semiokemikaaleja ja proteiineja solukalvoille. Poistettakoon heti yksi harhaluulo: Kolesteroli ei ole rasva! Se toimii kehossa steroidihormonien (testosteroni, estradioli, progesteroni, kortikoidi) ja sappihappojen esiasteena. Tässä tehtävässä kolesteroli on luonnollinen, ihmisen aineenvaihdunnan elintärkeä ainesosa. Siitä huolimatta kolesteroli- ja triglyseridiarvoja kutsutaan yleiskielessä veren rasva-arvoiksi.

Keho valmistaa 90 prosenttia kolesterolista itse. Maksan kautta poistuu päivittäin noin 500 mg kolesterolia. Terveiden kolesteriarvojen kannalta on tärkeää tukea tasapainoa kolesterolituotannon, ravinnosta saatavan kolesterolin ja kolesterolin hajoamisen välillä.

Kohonnutta kolesterolia on vaikea huomata itse, tai se huomataan vasta myöhään, kun kolesteroli on jo vuosia ehtinyt vahingoittaa verisuonia. Veren rasva-arvot on mitattava verikokein. Veren kuvassa tulisi kokonaiskolesterolin ja triglyseridien ohella näkyä myös HDL (High Densitiy Lipoprotein = ”hyvä kolesteroli”) ja LDL (Low Densitiy Lipoprotein = ”paha kolesteroli”).

Korkea kolesteroli – syyt ja seuraukset


Veren rasva-arvojen alentaminen
Kohonneet kolesteroliarvot voivat johtua seuraavista tekijöistä
:

  • perimä (familiaalinen hyperkolesterolemia),
  • ravinto (paljon tyydyttyneitä rasvahappoja),
  • vähäinen liikunta,
  • ylipaino (BMI),
  • ikä.

Liian korkea kolesteroli (eli liian korkeat veren rasva-arvot) ovat seurausta epäterveellisestä, runsasrasvaisesta ravinnosta, mutta siihen vaikuttavat myös perinnölliset tekijät. Yli puolet yli 40-vuotiaista aikuisista läntisissä teollisuusmaissa kärsii korkeasta kolesterolista.

Korkeiden veren rasva-arvojen seurauksena veren rasvoja kertyy verisuonten seinämiin. Rasva voi kertyä kaikkialle verisuonistoon. Korkea verenpaine on seurausta korkeasta kolesterolista. Veren rasva-arvot kohoavat salakavalasti vuosien mittaan. Riippuen siitä, missä osassa kehoa verenkiertohäiriöitä esiintyy, niihin liittyy myös muita oireita:

  • lonkkavaltimo: esim. erektiohäiriöt,
  • sisäkorva: tinnitus ja huimaus,
  • silmät: näköhäiriöt ja silmänpohjan rappeuma.
  • Kudos, jonka verenkierto on huono, kuolee nopeammin.
  • Tromboosien, samoin kuin oheissairauksien keuhkoveritulpan ja aivohalvauksen, todennäköisyys kasvaa.

Kolesteroliarvoja voidaan alentaa huomattavasti ruokavalioon tehtävillä muutoksilla. Ennen kaikkea kasvissterolien kolesteroliarvoja laskeva vaikutus on yleisesti tiedossa. Myös aminohapoilla karnitiini, arginiini ja tauriini sekä vitamiineilla ja hivenaineilla voi olla suotuisa, kolesteriarvoja laskeva vaikutus.

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli kuuluu steroleihin. Sekä kolesteroli että triglyseridit ovat tärkeitä kehon solukalvoille. Lisäksi keho tarvitsee kolesterolia tiettyjen hormonien valmistamiseen. Maksassa keho valmistaa kolesterolista sappihappoja, jotka huolehtivat rasvojen sulatuksesta ohutsuolessa.

Kolesteroli on siis periaatteessa välttämätön ainesosa. Liian suurina määrinä se on kuitenkin erittäin haitallinen.

Veren rasva-arvot: Hyvä ja huono kolesteroli

On olemassa kahta eri kolesterolia: LDL-kolesteroli (Low-density lipoprotein) ja HDL-kolesteroli (High-density lipoprotein). Toisinaan mitataan myös VLDL-kolesteroli (Very low density lipoprotein). Kolesteroleja kutsutaan “lipoproteiineiksi”, sillä kyse on proteiineihin sitoutuvista rasvoista. Siinä muodossa kolesteri virtaa veren mukana eri puolille kehoa.

Verikokeissa kolesteroli ilmoitetaan Saksassa usein milligrammoina desilitraa kohti (mg/dl), kun taas anglosaksisissa maissa käytetään yksikkönä millimooleja litraa kohti ” (mmol/l). Muuntaminen yksiköstä toiseen käy helposti:1 mmol/l = 38,67 mg/dl

HDL-kolesteroli on nk. hyväkolesteroli. HDL-kolesteroli kuljettaa rasvoja verisuonista maksaan.

Hyvän kolesterolin osuus tulisi olla yli40 mg/ml.

LDL-kolesteroliaja VLDL-kolesterolia kutsutaan “huonoksi kolesteroliksi”. LDL-kolesteroli kuljettaa rasvoja maksasta vereen. Jos ne jäävät verenkierteen (kohonneet veren LDL-kolesteroliarvot), ne aiheuttavat verisuonten kalkkeutumista (arterioskleroosi).

Veren LDL-kolesterolipitoisuuden tulisi olla mahdollisimman alhainen. Yleisenä tavoitearvona pidetään kork. 70 mg/ml.

Jos veren LDL-kolesteroli ylittää 70 mg/ml, sydän- ja verisuonisairauksien riski kasvaa. Jos LDL-kolesteroli on tätäkin korkeampi, yli 100 mg/ml, riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin pidetään korkeana, ja erittäin korkeana, jos arvo ylittää 130 mg/ml. Jos henkilöllä ei ole muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, suhteellisen korkeaa LDL-kolesteroliarvoa, <160 mg/dl, pidetään hyväksyttänä.

Kokonaiskolesteroli ilmoittaa kaikkien kolesterolityyppien kokonaisarvon veressä. Sen tulisi olla alle 200 mg/dl. Tämän ylittävien arvojen kohdalla puhutaan hyperkolesterolemiasta.

Kokonaiskolesteroliarvot ovat 40-vuotiailla keskimäärin n. 230 mg/dl ja nousevat iän myötä. Liian korkea kolesteroli on erittäin yleinen ongelma.

Triglyseridit ovat vereen liuenneita rasvoja ja öljyä. Veren triglyseridiarvojen tulisi jäädä alle 200 mg/dl, mieluiten jopa alle 150 mg/dl (< 1,7 mmol/l). Korkeat triglyseridiarvot lisäävät tromboosien ja arterioskleroosin riskiä.

Kokonaiskolesteriakintärkeämpää on kiinnittää huomiota LDL-ja HDL-kolesterolin suhteeseen. Sen tulisi olla alle neljä, mieluiten alle kolme, eli LDL-kolesterolia saisi olla veressä korkeintaan neljä kertaa niin paljon kuin HDL-kolesterolia.

LDL- ja HDL-kolesterolin suhde on tärkeä

Kokonaiskolesterolin ohella ennen kaikkea HDL-kolesterolin suhde LDL-kolesteroliin on olennainen sydän- ja aivoinfarktiriskin kannalta. Jos LDL-kolesterolin suhde HDL-kolesteroliin on 3:1 tai pienempi, riski on pieni. Ihanteellinen LDL-kolesteroliarvo on alle 100 mg/dl, ja HDL-kolesteroliarvo n. 40 mg/dl tai enemmän.

Tätä korkeammat LDL-kolesteroliarvot lisäävät sydäninfarktin riskiä. Jos LDL- ja HDL-kolesterolin suhde on 4:1 tai yli, riskiä pidetään korkeana.

Mitä seurauksia kohonneella kolesterolilla voi olla?

Kolesterolitaso, arterioskleroosi ja aminohapot
Kohonnut kolesteroli vahingoittaa välittömästi verisuonia. Veressä oleva rasva varastoituu suonten seinämiin (enfoteeleihin). Kalkkeutumat ovat aluksi sienimäisiä ja kovettuvat vuosien kuluessa.

Alkuvaiheessa ne hidastavat veren virtausta suonissa, myöhemmin estävät sen kokonaan. Lisäksi ne häiritsevät aineenvaihduntaprosesseja verisuonissa niin, että suonet eivät pääse enää riittävästi laajenemaan. Korkea verenpaine on seurausta pitkäaikaisesti korkeista kolesteroliarvoista.

Jos henkilöllä on korkeiden veren rasva-arvojen ohella myös muita arterioskleroosin riskitekijöitä, on entistä tärkeämpää pyrkiä alentamaan kolesteroliarvoja. Muita valtimonkovettumataudin riskitekijöitä ovat:

  • ylipaino
  • tupakointi
  • liikunnan puute
  • korkea verenpaine
  • diabetes

Arterioskleroosi (verisuonten vaurioituminen) aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja, korkeaa verenpainetta, verenkiertohäiriöitä ja miehillä erektiohäiriöitä.

Aminohapot ja rasva-aineenvaihdunta/kolesterolitaso

Aminohapot

L-karnitiini

Kolesteroliarvojen alentaminen
L-karnitiini kuljettaa rasvahappoja soluihin, joissa ne muutetaan energiaksi. Useissa l-karnitiinia koskevissa tutkimuksissa karnitiinin on osoitettu alentavan kolesteroliarvoja ja nimenomaan huonoa LDL-kolesterolia. Hyvän kolesterolin (HDL) osuus pysyi tutkituilla ennallaan.

1

Eräässä tutkimuksessa osallistujille annettiin 900 mg L-karnitiinia päivittäin. Sillä onnistuttiin huomattavasti laskemaan osallistujien veren kolesteroliarvoja.2 Toisessa tutkimuksessa rasva-aineenvaihdunnan häiriöistä kärsiville potilaille annettiin kuuden viikon ajan 3 000 mg L-karnitiinia päivittäin, minkä tuloksena kolesteroliarvojen havaittiin parantuneen.3 Veren neutraalirasvat vähenivät, ja kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde parani.

Tauriini

Tauriinilla on paitsi happinesteen muodostumista vilkastuttavia, myös verenpainetta laskevia ominaisuuksia. Verihyytymien muodostuminen (tromboosi) on merkki korkeasta kolesterolista. Tauriini voi vähentää verihiutaleiden alttiutta aiheuttaa tukoksia.4

L-arginiini

Arginiini edistää verisuonten elastisuutta ja auttaa siten kehoa verenpaineen säätelyssä. Arginiinia koskevissa tutkimuksissa on havaittu myös kolesteroliarvojen laskeneen jopa 10 prosentilla.5

Toisessa tutkimuksessa todettiin L-arginiinin voivan vähentää tromboosien muodostumista.6

Vitamiinit

C-vitamiini

C-vitamiini (askorbiinihappo) osallistuu kolesterolin hajottamiseen sappihapoiksi. Se voi laskea merkittävästi veren triglyseridi- ja LDL-kolesteroliarvoja. Tämä on osoitettu yhteensä 13 kliinisessä tutkimuksessa. Suositeltu päivittäinen C-vitamiiniannos on väh. 500 mg.7

E-vitamiini

E-vitamiini ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista ja sen antioksidatiivinen vaikutus suojaa soluja. Sitä suositellaan otettavaksi etenkin C-vitamiinin kanssa.8 E-vitamiinia tulisi saada väh. 36 mg päivittäin.

Niasiini (B3-vitamiini)

Niasiini on etenkin Yhdysvalloissa erittäin suosittu ja hyvin tutkittu vitamiini. Lääketieteellisistä kirjastoista löytyy yli 1 000 aihetta koskevaa julkaisua. Niasiinilla sanotaan olevan lievä LDL-kolesterolia laskeva ja HDL-kolesterolia kohottava vaikutus.

Uudemmasta tutkimuksesta, jossa käytettiin erittäin suurta niasiiniannostusta (2 000 mg päivässä, joka on 120-kertainen normaaliin päiväannokseen nähden) saadut tulokset eivät osoittaneet vaikutusta sydän- ja verisuonitauteihin. Mahdollisesti tätä on pidettävä osoituksena siitä, että niasiinin päiväannostuksen ei tulisi ylittää 100 mg:a, joka on kuusinkertainen suositeltuun normaaliannoskseen nähden. Tutkijat eivät ole asiasta vielä täysin yksimielisiä.

Hivennäisaineet

Sinkki

Sinkki on osallisena moniin entsymaattisiin prosesseihin. Sinkkiä tarvitaan muun muassa rasva-aineenvaihdunnan säätelyyn.

Kasvisterolit

Fytosteriinit ja fytosterolit ovat kasveissa esiintyviä yhdisteitä. Ne laskevat todistetusti kolesterolitasoa. Myös Euroopan elintarvikeviranomainen EFSA on vahvistanut tutkimukset ja kasvisterolien vaikutuksen.9

Useimmissa korkea-arvoisissa tutkimuksissa on osoitettu, että fytosteriinien käytöllä voidaan laskea kolesterolitasoa 10–15 prosenttia.

Vähän kolesterolia sisältävä ravinto

Cholesterinarme Ernährung
Ravitsemus on olennainen kolesterolitasoon vaikuttava tekijä. Ravinnosta saatavan kolesterolin määrää voidaan pienentää yksinkertaisilla keinoilla. Esimerkiksi 100 grammaa voita sisältää 240 mg kolesterolia, kun taas samassa määrässä margariinia on vain 7 mg kolesterolia.

Rasvaisia eläinkunnan tuotteita olisi periaatteessa hyvä välttää. Vihannekset ja hedelmät ovat terveellisiä, sillä ne eivät sisällä lainkaan kolesterolia. Elimistölle tarpeellinen rasva tulisi saada pääasiassa monityydyttymättömistä rasvahapoista (omega-3) eli rasvaisista kaloista, oliiviöljystä, auringonkukkaöljystä tai safloriöljystä.

Siinä missä kala on hyperkolesterolemiassa hyväksi, äyriäisiä (ravut, katkaravut, hummeri jne.) ei suositella, sillä ne sisältävät erittäin paljon kolesterolia.

Seuraavat elintarvikkeet ovat terveellisiä ja suositeltavia. Ne eivät nosta veren kolesterolia:

  • vihannekset ja hedelmät
  • Erityisesti omenat ja herneet ja niissä olevat pektiinit ja/tai sitovat sappihappoja ja laskevat siten kolesteroliarvoja.
  • leipä, vilja
  • inkivääri, valkosipuli
  • oliivi-, auringonkukka-, safloriöljy
  • kana (ilman rasvaista nahkaa)
  • maito, jugurtti
  • durumvehnästä valmistettu pasta
  • kala
  • pähkinät.

Erityisesti rasvaiset, eläinperäiset raaka-aineet nostavat veren kolesteroliarvoja. Siksi on syytä välttää seuraavia raaka-aineita:

  • eläinkunnan tuotteet, erityisesti rasvainen naudan- ja sianliha
  • kananmunan keltuainen
  • kananmunaa sisältävä pasta
  • voi
  • kerma
  • makeiset
  • pähkinät
  • isot ja pienet katkaravut ja ravut.

Myös paistaminen lisää ravinnon kolesterolipitoisuutta.

Urheilu ja elämäntyyli vaikuttavat kolesterolitasoon

Kolesterolitason laskeminen urheilun avulla
Riittävä liikunta ja urheilu on tärkeää verisuonten terveydelle ja laskee veren LDL-kolesterolia.

Nikotiini ja alkoholi kohottavat kolesterolia ja lisäävät siten suoraan ja epäsuorasti sydän- ja verisuonitautien riskiä. Siksi molempia on suositeltava välttää.

Lääkkeet

Kolesterolilääkkeet ovat reseptilääkkeitä, sillä niiden käyttö ei ole ongelmatonta ja niillä on sivuvaikutuksia.

Statiinit ovat lääkkeitä, jotka voivat laskea kolesterolitasoa. Ne estävät LDL-proteiinin tuotannosta maksassa vastaavan entsyymin toiminnan. Statiineilla voidaan laskea kolesterolitasoa 30 prosentilla. Statiineita nimitetään myös kolesterolisynteesin estäjiksi.

Kolesterolin imeytymisen estävät lääkkeet kiinnittyvät ohutsuolen limakalvolle. Siellä ne estävät kolesterolin imeytymisen ravinnosta. Kolesterolin imeytymisen estäviä lääkkeitä käytetään myös yhdessä kolesterolisynteesin estävien lääkkeiden kanssa.

Fibraatit vähentävät triglyseridien tuotannon maksassa ja vaikuttavat siten suotuisasti veren triglyseriditasoon. Lisäksi ne voivat nostaa hyvän HDL-kolesterorin määrää veressä. Ne vähentävät LDL-kolesterolin tuotantoa 5–20 prosentilla, mikä tarkoittaa, että niiden teho on statiineita huonompi. Fibraattien huono puoli on, että ne lisäävät sappikivien muodostumisen riskiä. Lisäksi monet potilaat valittavat lihaskivuista ja vatsa- ja suolisto-ongelmista.

Kohonneet homokysteiiniarvot

Kohonneet homokysteiiniarvot ovat läheisesti yhteydessä kohonneisiinn veren rasva-arvoihin. Jos keho ei hajota kehon omaa kuona-ainetta homokysteiiniä riittävässä määrin, sitä jää korkeina pitoisuuksina vereen ja se varastoituu verisuonten seinämiin. Seuraukset ovat samat kuin kohonneen kolesterolitason kohdalla: verisuonten kalkkeutuminen, arteriskleroosi, verenkiertohäiriöt ja niistä aiheutuvat elinvauriot, erektiohäiriöt ja voimakkaasti noussut sydän- ja verisuonisairauksien riski. Lue täältä lisää homokysteiinitasosta.

Kirjallisuuslähteet:

Lue täältä lisää!

Mitkä ravintolisät laskevat kolesterolia?

Hyvän koostumuksen ja korkealaatuisten raaka-aineiden ei tarvitse maksaa paljon. Nämä aminohappoja ja vitamiineja sisältävät tuotteet auttavat parantamaan veren rasva-arvoja.
Lue täältä lisää!
  1. Hopkins, J.; “Effect of carnitine on serum HDL-cholesterol: report of two cases”; Medical Journal (1982)Vol. 150, issue 2, pages. 51-54)
  2. Maebashi M et al.; “Lipid lowering effect of carnitine in patients with type IV hyperliproteinemia”; Lancet (1978) 2: 805-807
  3. Pola, P. et al.; “Carnitine in the therapy of dyslipidemic patients”; Curr Ther Res (1980) 27: 763-764
  4. Chapman, R.A., Suleinan, M.S. & Earm, Y.E. (1993) ” Taurine and the heart”, Cardiovascular Research, Volume 27, issue 3, (pp. 358-363)
  5. Hursen, M., Regan, M.C., Kirk S.J. ;”Metabolic effects of arginine in a healthy elderly population”; Journal of Parenteral and Enteral Nutrition, 1995, Volume 19, pages 227-230
  6. Palloshi, A., Fragasso, G., Piatti, P., Monti, L.D., Setola, E., Valsecchi, G., Galuccio, E., Chierchia, S.L. & Margonato, A.; “Effect of Oral L-arginine on Blood Pressure and Symptoms and Endothelial Function in Patients With Systemic Hypertension, Positive Exercise Tests, and Normal Coronary Arteries”; The American Journal of Cardiology, (2004)Volume 93, pages 933-935
  7. McRae MP et al.; “Vitamin C supplementation lowers serum low-density lipoprotein cholesterol and triglycerides: a meta-analysis of 13 randomized controlled trials”; J Chiropract Med 2008; 7; 248-58
  8. Clarke, MW, et al.; “Vitamin E in human health and disease”; Crit Clin Lab Sci; 2008; 45 (5): 417-450
  9. http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/2203.pdf p.8
Share and help your friends!Share on Facebook
Facebook
Share on Google+
Google+
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email
Share on Tumblr
Tumblr