Immuunijärjestelmän vahvistaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää vitamiinien, hivenaineiden ja aminohappojen saantia, Sislä sekä usein toistuvat infektiot että allergiat asettavat immuunijärjestelmän koetukselle ja lisäävät lähes kaikkien kivennäisaineiden tarvetta.

Stressi ja ikä lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta, jolloin myös vitamiinien ja aminohappojen tarve kasvaa huomattavasti. Yksittäisten vitamiinien, hivenaineiden tai aminohappojen puute johtaa lähes aina heikentyneeseen immuunivastukseen.

Niin kauan kuin immuunijärjestelmämme on tasapainossa, kehomme työskentelee huomaamattomasti ja hoitaa seuraavat tehtävät:

  • puolustaa kehoa vierailta aineilta ja organismeilta (virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit),
  • parantaa haavat ja korjaa vaurioituneet solut,
  • karkottaa keholle vieraat aineet,
  • hyväksyy ravintoaineita kehon käyttöön,
  • hävittää tuhoutuneen solumateriaalin.

Immuunijärjestelmä nojaa useiden elinten toimintaan. Ne jakavat tehtävät luontaisen, epäspesifisen puolustuskyvyn (iho) ja hankitun, spesifisen puolustuskyvyn (tappaja- ja syöjäsolut, valkosolut) välillä:

  • iho ja limakalvot (ml. vatsa ja suoli) ulkoisena suojana
  • luuydin (tuottaa valkosoluja),
  • kateenkorva,
  • perna
  • imusuonisto.

Nämä aminohapot, hivenaineet ja vitamiinit ovat erityisen tärkeitä. Niiden puute, joka voi kehittyä stressin ja kuormituksen myötä, vaikuttaa negatiivisesti immuunijärjestelmään:

  • L-arginiini
  • L-kysteiini
  • L-metioniini
  • A-vitamiini
  • C-vitamiini
  • D-vitamiini
  • E-vitamiini
  • B-vitamiinit
  • sinkki
  • rauta, kupari, seleeni, mangaani

Heikentynyt immuunivaste ilmenee lisääntyneenä alttiutena infektioille ja pitkittyneinä sairasjaksoina.

Immuunijärjestelmän ylireagointi taas ilmenee autoimmuunisairauksina ja allergioina. Myös tulehdukset ovat osittain merkki liiallisesta immuunivasteesta.

Hyvin toimivan immuunijärjestelmän vihamiehiä ovat sokeri ja valkoiset jauhot. Nämä usein ”tyhjiksi kaloreiksi” nimitetyt energianlähteet vievät nykypäivän ravinnossa yhä enemmän tilaa terveeltä, paljon vitamiineja ja aminohappoja sisältävältä ravinnolta, jota ihminen tarvitsee. Jo 100 grammaa sokeria (sokerin määrä litrassa virvoitusjuomaa) voi vakavasti vahingoittaa valkosolujen toimintakykyä yli viiden tunnin ajaksi. Tällöin suoja viruksia ja bakteereja vastaan on heikentynyt.

Aminohapot vahvistavat immuunijärjestelmää

Suurimmalle osalle C-vitamiini ja sinkki ovat tuttuja immuunijärjestelmän puolustuskyvyn luonnollisia tukijoita. Aminohappojen tärkeys immuunijärjestelmälle on ollut tiedossa vasta noin viimeiset 20 vuotta. Siksi nämä tiedot aminohappojen vaikutuksista immuniteettiin eivät olekaan kovin laajalti tunnettuja.

L-glutamiini

Immuunijärjestelmän vahvistaminen
L-glutamiini on glutamiinin rakennusosa ja vaikuttaa sekä immuunijärjestelmää säätelevästi että antioksidanttisesti. Glutamiini toimii energianlähteenä immuunijärjestelmän nopeasti jakautuville soluille. Glutamiinin saanti parantaa myös suoliston limakalvojen toimintaa

1 ja vakauttaa siten immuunijärjestelmää. 2 Glutamiinin puute lisää riskiä altistua infektioille.3

Glutamiini on hyvin siedetty, minkä vuoksi sitä voidaan ottaa myös korkeina, useamman gramman päiväannoksina. Ainoastaan epilepsiaa sairastavien henkilöiden tulisi konsultoida lääkäriä suurista annoksista.

L-arginiini

L-arginiini on valkosolujen rakennusosa ja voi huomattavasti parantaa kehon oman vastustuskyvyn tehoa. Se osoitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1991 toteutetussa tutkimuksessa.4 Arginiinilisät voivat parantaa paitsi kollageenisynteesiä, myös tehostaa haavojen parantumista.

L-kysteiini

L-kysteiini voi edistää raskasmetallien poistumista kehosta. Se säätelee immuniteettia ja on glutationin ohella yksi vahvimmista antioksidanteista. Ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, on usein alhainen C-kysteiinitaso.

N-asetyyli-kysteiinin (NAC) muodossa n. 400 mg – 600 mg:n päiväannoksina L-kysteiini on reseptivapaa lääke, joka parantaa limakalvojen mukosiliaarista kuljetusta. Ravintolisänä kysteiiniä voi olla hyvä ottaa 100 mg päivittäin. Glutationisynteesin parantamiseksi kysteiini olisi hyvä ottaa yhdessä C-vitamiinin kanssa.

Kysteiini on myös tärkeä hiuskeratiinin rakennusosa. Kysteiinin puute voi siksi heikentyneen immuunivasteen ohella aiheuttaa myös hiustenlähtöä.

Lysiini

Lysiinillä on antiviraalisia ominaisuuksia ja sitä suositellaan etenkin herpes-virusten ja myös vyöruusun ehkäisyyn.5 Aminohappo lysiinin immuniteettia tehostava ja viruksia ehkäisevä vaikutus herpeksestä kärsivillä on voitu todistaa useissa tutkimuksissa.6

Lysiiniä on suositeltavaa ottaa etenkin L-arginiinin kanssa. Lysiini on hyvin siedetty, ja terveet aikuiset voivat huoletta ottaa sitä jopa 3 grammaa päivässä.

L-karnitiini

L-karnitiini on tunnettu tehtävästään rasvahappojen kuljettajana. Lisäksi L-karnitiinilla on keskeinen merkitys immuunijärjestelmälle. Ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, todetaan usein alentuneita L-karnitiinitasoja.7 L-karnitiinilla immuunivaste paranee monella tapaa, todetaan amerikkalaisessa tutkimuksessa.8

L-karnitiini voi myös suojata soluja oksidatiiviselta stressiltä ja suojata hermosoluja.

Immuunijärjestelmää vahvistavat vitamiinit ja hivenaineet

Lähes kaikki vitamiinit osallistuvat immuunipuolustuksen ylläpitämiseen. Siksi kaikkiin vitamiinin puutostiloihin liittyy usein heikentynyt immuunivaste.

C-vitamiini

Immuunijärjestelmä ja C-vitamiini
Tunnetuinta ja parhaiten tutkittua vitamiinia C (askorbiinihappo) voidaan huoletta ottaa päivittäin useampi gramma. Jos annostukset ovat suuremmat, keho ei kykene hyödyntämään kaikkea C-vitamiinia, vaan kehosta poistuvan C-vitamiinin määrä nousee. Yleisen mielipiteen mukaan C-vitamiini ei kuitenkaan suurinakaan (jopa 10 gramman) annoksina ole haitaksi.

Eurooppalaisten viranomaisten mukaan päivittäin suositeltu C-vitamiiniannos nuorelle, tupakoimattomalle henkilölle on 80 mg. Yli 30 prosenttia väestöstä ei saa normaalista ravinnosta suositeltua 80 grammaa.9 Tämä määrä ei myöskään riitä heikentyneen immuunijärjestelmän parantamiseen.10

Lisäksi tiettyjen lääkkeiden, kuten Aspiriinin® käyttö kuluttaa C-vitamiinia. Myös tupakoijilla C-vitamiinin tarve on kaksinkertainen normaaliin verrattuna.

C-vitamiini kontrolloi kehon histamiinitasoa. C-vitamiinin puute nostaa veren histamiinitasoa. Histamiinia erittyy erityisesti allergioiden ja astman yhteydessä ja se on syy allergisiin oireisiin. Tällöin suositellaan vähintään 800 mg C-vitamiinia päivässä.

Koska alhainen C-vitamiinitaso heikentää immuunivastusta, sen käyttöä suositellaan esimerkiksi flunssaa sairastaville lääkkeiden lisäksi.

D-vitamiini