Immuunijärjestelmän vahvistaminen edellyttää ennen kaikkea riittävää vitamiinien, hivenaineiden ja aminohappojen saantia, Sislä sekä usein toistuvat infektiot että allergiat asettavat immuunijärjestelmän koetukselle ja lisäävät lähes kaikkien kivennäisaineiden tarvetta.

Stressi ja ikä lisäävät immuunijärjestelmän kuormitusta, jolloin myös vitamiinien ja aminohappojen tarve kasvaa huomattavasti. Yksittäisten vitamiinien, hivenaineiden tai aminohappojen puute johtaa lähes aina heikentyneeseen immuunivastukseen.

Niin kauan kuin immuunijärjestelmämme on tasapainossa, kehomme työskentelee huomaamattomasti ja hoitaa seuraavat tehtävät:

  • puolustaa kehoa vierailta aineilta ja organismeilta (virukset, bakteerit, sienet ja parasiitit),
  • parantaa haavat ja korjaa vaurioituneet solut,
  • karkottaa keholle vieraat aineet,
  • hyväksyy ravintoaineita kehon käyttöön,
  • hävittää tuhoutuneen solumateriaalin.

Immuunijärjestelmä nojaa useiden elinten toimintaan. Ne jakavat tehtävät luontaisen, epäspesifisen puolustuskyvyn (iho) ja hankitun, spesifisen puolustuskyvyn (tappaja- ja syöjäsolut, valkosolut) välillä:

  • iho ja limakalvot (ml. vatsa ja suoli) ulkoisena suojana
  • luuydin (tuottaa valkosoluja),
  • kateenkorva,
  • perna
  • imusuonisto.

Nämä aminohapot, hivenaineet ja vitamiinit ovat erityisen tärkeitä. Niiden puute, joka voi kehittyä stressin ja kuormituksen myötä, vaikuttaa negatiivisesti immuunijärjestelmään:

  • L-arginiini
  • L-kysteiini
  • L-metioniini
  • A-vitamiini
  • C-vitamiini
  • D-vitamiini
  • E-vitamiini
  • B-vitamiinit
  • sinkki
  • rauta, kupari, seleeni, mangaani

Heikentynyt immuunivaste ilmenee lisääntyneenä alttiutena infektioille ja pitkittyneinä sairasjaksoina.

Immuunijärjestelmän ylireagointi taas ilmenee autoimmuunisairauksina ja allergioina. Myös tulehdukset ovat osittain merkki liiallisesta immuunivasteesta.

Hyvin toimivan immuunijärjestelmän vihamiehiä ovat sokeri ja valkoiset jauhot. Nämä usein “tyhjiksi kaloreiksi” nimitetyt energianlähteet vievät nykypäivän ravinnossa yhä enemmän tilaa terveeltä, paljon vitamiineja ja aminohappoja sisältävältä ravinnolta, jota ihminen tarvitsee. Jo 100 grammaa sokeria (sokerin määrä litrassa virvoitusjuomaa) voi vakavasti vahingoittaa valkosolujen toimintakykyä yli viiden tunnin ajaksi. Tällöin suoja viruksia ja bakteereja vastaan on heikentynyt.

Aminohapot vahvistavat immuunijärjestelmää

Suurimmalle osalle C-vitamiini ja sinkki ovat tuttuja immuunijärjestelmän puolustuskyvyn luonnollisia tukijoita. Aminohappojen tärkeys immuunijärjestelmälle on ollut tiedossa vasta noin viimeiset 20 vuotta. Siksi nämä tiedot aminohappojen vaikutuksista immuniteettiin eivät olekaan kovin laajalti tunnettuja.

L-glutamiini

Immuunijärjestelmän vahvistaminen
L-glutamiini on glutamiinin rakennusosa ja vaikuttaa sekä immuunijärjestelmää säätelevästi että antioksidanttisesti. Glutamiini toimii energianlähteenä immuunijärjestelmän nopeasti jakautuville soluille. Glutamiinin saanti parantaa myös suoliston limakalvojen toimintaa

1 ja vakauttaa siten immuunijärjestelmää. 2 Glutamiinin puute lisää riskiä altistua infektioille.3

Glutamiini on hyvin siedetty, minkä vuoksi sitä voidaan ottaa myös korkeina, useamman gramman päiväannoksina. Ainoastaan epilepsiaa sairastavien henkilöiden tulisi konsultoida lääkäriä suurista annoksista.

L-arginiini

L-arginiini on valkosolujen rakennusosa ja voi huomattavasti parantaa kehon oman vastustuskyvyn tehoa. Se osoitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1991 toteutetussa tutkimuksessa.4 Arginiinilisät voivat parantaa paitsi kollageenisynteesiä, myös tehostaa haavojen parantumista.

L-kysteiini

L-kysteiini voi edistää raskasmetallien poistumista kehosta. Se säätelee immuniteettia ja on glutationin ohella yksi vahvimmista antioksidanteista. Ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, on usein alhainen C-kysteiinitaso.

N-asetyyli-kysteiinin (NAC) muodossa n. 400 mg – 600 mg:n päiväannoksina L-kysteiini on reseptivapaa lääke, joka parantaa limakalvojen mukosiliaarista kuljetusta. Ravintolisänä kysteiiniä voi olla hyvä ottaa 100 mg päivittäin. Glutationisynteesin parantamiseksi kysteiini olisi hyvä ottaa yhdessä C-vitamiinin kanssa.

Kysteiini on myös tärkeä hiuskeratiinin rakennusosa. Kysteiinin puute voi siksi heikentyneen immuunivasteen ohella aiheuttaa myös hiustenlähtöä.

Lysiini

Lysiinillä on antiviraalisia ominaisuuksia ja sitä suositellaan etenkin herpes-virusten ja myös vyöruusun ehkäisyyn.5 Aminohappo lysiinin immuniteettia tehostava ja viruksia ehkäisevä vaikutus herpeksestä kärsivillä on voitu todistaa useissa tutkimuksissa.6

Lysiiniä on suositeltavaa ottaa etenkin L-arginiinin kanssa. Lysiini on hyvin siedetty, ja terveet aikuiset voivat huoletta ottaa sitä jopa 3 grammaa päivässä.

L-karnitiini

L-karnitiini on tunnettu tehtävästään rasvahappojen kuljettajana. Lisäksi L-karnitiinilla on keskeinen merkitys immuunijärjestelmälle. Ihmisillä, joiden immuunijärjestelmä on heikentynyt, todetaan usein alentuneita L-karnitiinitasoja.7 L-karnitiinilla immuunivaste paranee monella tapaa, todetaan amerikkalaisessa tutkimuksessa.8

L-karnitiini voi myös suojata soluja oksidatiiviselta stressiltä ja suojata hermosoluja.

Immuunijärjestelmää vahvistavat vitamiinit ja hivenaineet

Lähes kaikki vitamiinit osallistuvat immuunipuolustuksen ylläpitämiseen. Siksi kaikkiin vitamiinin puutostiloihin liittyy usein heikentynyt immuunivaste.

C-vitamiini

Immuunijärjestelmä ja C-vitamiini
Tunnetuinta ja parhaiten tutkittua vitamiinia C (askorbiinihappo) voidaan huoletta ottaa päivittäin useampi gramma. Jos annostukset ovat suuremmat, keho ei kykene hyödyntämään kaikkea C-vitamiinia, vaan kehosta poistuvan C-vitamiinin määrä nousee. Yleisen mielipiteen mukaan C-vitamiini ei kuitenkaan suurinakaan (jopa 10 gramman) annoksina ole haitaksi.

Eurooppalaisten viranomaisten mukaan päivittäin suositeltu C-vitamiiniannos nuorelle, tupakoimattomalle henkilölle on 80 mg. Yli 30 prosenttia väestöstä ei saa normaalista ravinnosta suositeltua 80 grammaa.9 Tämä määrä ei myöskään riitä heikentyneen immuunijärjestelmän parantamiseen.10

Lisäksi tiettyjen lääkkeiden, kuten Aspiriinin® käyttö kuluttaa C-vitamiinia. Myös tupakoijilla C-vitamiinin tarve on kaksinkertainen normaaliin verrattuna.

C-vitamiini kontrolloi kehon histamiinitasoa. C-vitamiinin puute nostaa veren histamiinitasoa. Histamiinia erittyy erityisesti allergioiden ja astman yhteydessä ja se on syy allergisiin oireisiin. Tällöin suositellaan vähintään 800 mg C-vitamiinia päivässä.

Koska alhainen C-vitamiinitaso heikentää immuunivastusta, sen käyttöä suositellaan esimerkiksi flunssaa sairastaville lääkkeiden lisäksi.

D-vitamiini

Immuunijärjestelmän tukeminen aminohapoilla
D-vitamiinia muodostuu iholla UV-säteilyn avulla. Elintarvikkeissa D-vitamiinia on tuskin lainkaan. D-vitamiinin muodostumiseen iholla tarvitaan UV-säteilyä vähintään UV-indeksiarvon 3 verran. Auringon on oltava taivaalla vähintään 30 asteen kulmassa. Tämä pätee vain maaliskuusta syyskuuhun keskipäivällä. Siksi edes Etelä-Euroopassa suuri osa ihmisistä ei saa tarpeeksi D-vitamiinia. Yhdeksän kymmenestä keskieurooppalaisesta kärsii siksi D-vitamiinin puutteesta.

D-vitamiinin tehtävät immuunijärjestelmälle ovat monimuotoiset ja sen vaikutus hämmästyttävän hyvä. Erittäin arvostetussa tutkimuksessa tutkittiin D-vitamiinin tehoa flunssan ehkäisyssä ja verrattiin sitä flunssarokotteen tehoon. Tuloksena oli, että D-vitamiinin tarjoama suoja oli kahdeksan kertaa flunssarokotteen suojaa vahvempi!

Myös hengitystievirukset ja astma ovat selvästi yhteydessä veren alhaiseen D-vitamiinitasoon, kuten vuonna 2007 toteutetussa tutkimuksessa todettiin.11

B-vitamiinit

B-vitamiinit säätelevät immuunijärjestelmän lisäksi ennen kaikkea energia-aineenvaihduntaa ja hermojen toimintaa. Niasiini (B3) hidastaa histamiinin vapautumista, minkä vuoksi sitä suositellaan erityisesti allergioihin. B-vitamiinien puutteesta johtuva immuunijärjestelmän heikentyminen ja siihen liittyvä vetämättömyys ja väsymisoireet, voidaan siksi tehokkaasti hoitaa B-vitamiinilisillä (B1, B2, B6, B12, foolihappo, niasiini, pantoteenihappo).

B-vitamiineista erityisesti B12 on tärkeä vitamiini. Se edesauttaa immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

E-vitamiini

E-vitamiini on vahva, rasvaliukoinen antioksidantti. Se vaikuttaa tulehduksia ehkäisevästi ja säännöstelee muun muassa immuunivastetta. Korkeina annostuksina E-vitamiini voi laskea sytokiinitasoa. Noin 50 prosenttia ihmisistä saa E-vitamiinia alle suositellun päiväannoksen.12

A-vitamiini

A-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Sitä ei kuitenkaan tulisi saada yli täyden päivittäisen suositusmäärän, sillä A-vitamiinilla voi olla haitallisia sivuvaikutuksia jo jos suositeltu päiväannos kasvaa viisinkertaiseksi (500 %). Suositeltavampaa on tarjota keholle karotinoideja. Niistä keho voi muodostaa A-vitamiinia silloin, kun se sitä tarvitsee. Korkeintaan 100 prosentin suositeltu päiväannos A-vitamiinia on hyvä täydennys.

Sinkki

Sinkillä on keskeinen merkitys terveelle immuunijärjestelmälle, ja se säätelee immuunivastetta. Tutkimuksissa, joissa sinkkiä otettiin korkeina pitoisuuksina yhdessä C-vitamiinin kanssa, voitiin puolittaa flunssien kesto.13

Lyhytaikaiseen käyttöön suositellaan 75 mg sinkkiä päivittäin, pitkäaikaisesti otettavaksi vain 15 mg päivittäin.14

Kupari, seleeni, mangaani ja rauta

Sinkki pitäisi ottaa yhdessä kuparin kanssa, sillä sinkki yksinään voi vaikuttaa kielteisesti kupariarvoihin. Lisäksi kupari edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Seleenin puute edistää virusten lisääntymistä ja heikentää immuunijärjestelmää. Mangaanin puute lisää alttiutta allergioille. Myös rauta tukee immuunijärjestelmän normaalia toimintaa.

Fytokemikaalit

Niin kutsutut fytokemikaalit voivat täydentää vitamiineja ja vahvistaa immuunijärjestelmää.

Karpalot ovat erityisesti tunnetuja virtsateiden (virtsarakko, virtsaputket, munuaiset) terveyden edistäjinä. Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että karpalot voivat lyhentää virtsatietulehdusten kestoa ja heikentää niiden vakavuutta.

Männynkuoriuute sisältää paljon proantosyanideja. Ne voivat auttaa oksidoituneen, siis käytetyn C- ja E-vitamiinin uudelleen käyttöä kehossa. Näin ollen keho voi siis tarvittaessa kierrättää näitä antioksidantteja. C- ja E-vitamiinin positiivinen vaikutus immuunijärjestelmälle on osoitettu eräässä vilustumisoireita koskeneessa tutkimuksessa. Vilustumisoireiden kesto voitiin puolittaa männynkuoriuutteella, C-vitamiinilla ja sinkillä.

Muita vinkkejä immuunijärjestelmän vahvistamiseen

Immuunijärjestelmän vahvistaminen
Heikentynyttä immuunijärjestelmää ei korjata muutamassa päivässä tai viikossa. Se vaatii pitkäkestoista tukea asianmukaisella ruokavalion avulla. Jos haluat saada immuunijärjestelmän takaisin kuntoon ja tasapainoon, huomioi seuraavat ohjeet:

  • Tupakointi haittaa valkosolujen toimintaa. Siksi tupakoitsijat ovat huomattavasti herkempiä infektioille.
  • Stressi, pelko ja suru merkitsevät immuunijärjestelmälle stressiä ja heikentävät sitä. Muista siksi levätä ja rauhoittua stressivaiheiden välillä. Silloin on entistä tärkeämpää vahvistaa immuunijärjestelmää terveellisellä ruokavaliolla.
  • Immuunijärjestelmä tarvitsee tarpeeksi unta ja liikuntaa.
  • Immuunijärjestelmää on hyvä vahvistaa kesällä niin, että se on hyvässä kunnossa talvea kohti.

Lue täältä lisää!

Mitkä tuotteet vahvistavat immuunijärjestelmää parhaiten?

Hyvin koostettujen ja korkealaatuisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden ei tarvitse olla kalliita. Nämä aminohappoja ja vitamiineja sisältävät tuotteet ovat suositeltavia kaikkina vuodenaikoina.
Lue täältä lisää!

Kirjallisuuslähteet:

 

  1. Benjamin, J, et al.; “Glutamine and Whey Protein improve intestinal permeability and morphology in patients with Crohn´s disease: a randomized cotrolled trial.” Dig Dis Sci 2011, Oct 26
  2. Anderson, PM, et al; “Oral glutamine reduces the duration and severity of stomatitis after cytotoxic cancer chemotherapy”; Cancer 1998; 83, pp 1433-1485
  3. Castell, L.M. “Does glutamine have a role in reducing infection in athletes?”; European Journal of Applied Physiology; 73, (1996); pp 488-490
  4. Park, G, et al “stimulation of lymphocyte natural cytotoxicity by L-Arginine”; The Lancet, March 16, 337 (1991); pp. 645 – 646
  5. Gaby AR, “Natural remedies for Herpes simplex”; Alt Med Rev 2006; 11(2), pp. 93 – 101
  6. Wright, EF; “Clinical effectiveness of lysine in treating recurrent aphtous ulcers and herpes labialis”; Gen Dent 1994; 42; pp. 40-42
  7. De Simone et al., “L-Carnitine depletion in peripheral blood mononuclear cells from patients with aids: effect of oral L-Carnitine”; AIDS, 8, pp 655 – 660; 1994
  8. Uhlenbruck, G., A. van Mill, “Immunbiologische und andere Aspekte der Membranmodulation durch L-Carnitin”; Echo Verlag, Köln, 1993
  9. Nationale Verzehrsstudie 2008, Teil 2, Ergebnisbericht
  10. Maggini, S. ; “Vitamins and minerals. Contribution to immune function and health”, Watson RR et al: “Dietary components and immune function”; 2010, pp 227 – 252
  11. Ginde et al., “Vitamin D, respiratory infections and asthma”; Curr Allerg Asthma Re; 2009; 9:pp 81 – 87
  12. Nationale Verzehrsstudie 2008, Teil 2, Ergebnisbericht
  13. Prasad AS et al., “Duration of symptoms and plasma cytokine levels in patients with the common cold treated with zinc acetate.”; Ann intern Med; 2000; 133, pp 245 – 252
  14. Singh, M. “Zinc for the common cold”; Cochrane databse of systematic reviews 2011, issue 2
Share and help your friends!Share on Facebook
Facebook
Tweet about this on Twitter
Twitter
Email this to someone
email
Share on Tumblr
Tumblr